Mistä varat ympäristönsuojelun toimenpiteisiin?

Arkipäivän ekoteot eivät välttämättä vaadi suuria rahallisia uhrauksia tai voivat jopa säästää rahaa, mutta kieltämättä yhteiskunnan makrotasolla osa ympäristönsuojelun toimenpiteistä vaatii rahaa. Kyse voi olla valtion maksamista korvauksista maanomistajille, jotka suojelvat metsiään vapaaehtoisesti ja luovat näin hiilinieluja, toisaalta kyse voi olla vaikkapa vihreän sähkö subventoinnista. Kohteita on paljon, mutta hyvistä rahoituskeinoista on aina pulaa.

Maksut ja verot

Suosittu tapa kerätä varoja tiettyyn kohteeseen ovat erilaiset lisämaksut ja verot, ympäristönsuojen tapauksessa puhutaan usein haittaveroista. Esimerkiksi Ruotsissa vuoden 2018 keväällä otettu uusi lentovero otettiin käyttöön nimenomaisesti ympäristösyistä ja sen arvioidaan vähentävän lentomatkustajien määrää kahdella prosentilla vuodessa. Varsinaisesti veron tuottoja ei kuitenkaan ole korvamerkitty suoraan vihreisiin kohteisiin, mutta näin toimimiselle ei ole suoranaista estettä.

Erilaisista paheista on aina pyritty keräämään rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Raha- ja uhkapelaaminen on tästä mainio esimerkki. Suomessa Veikkaus tilittää erilaisille yleishyödyllisille järjestöille ja yhdistyksille esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyöhön, kulttuuriin ja urheiluun veikkausvoittovaroja. Monissa maissa, joissa ei ole vastaavaa monopoliyhtiötä, kerätään lisenssimaksuja ja näitä käytetään vastaaviin tarkoituksiin. Näitä varoja voitaisiin osoittaa tehokkaasti myös ympäristönsuojeluun. Jos tahdot itse tutustua verkossa toimiviin uhkapelisivustoihin, Mobil6000 tarjouskoodi tarjoaa hyvän ponnahduslaudan tähän tutustumisretkeen.

Ympäristöveroja Suomessa kannetaan jo nyt vuositasolla miljardien eurojen edestä. Näihin kuuluvat energia-, liikenne-, resurssi- ja päästöverot, joista myös kotitaloudet kantavat osansa. Viime vuosien trendi on ollut, että energiaverot ovat kasvaneet sähkömaksujen kasvun myötä, kierrätyksen jatkuvan lisääntymisen myötä taas päästöverot ovat laskeneet. Veroilla ja maksuilla voidaan siis luoda kannustumia ympäristöystävllisempiin kulutustottumuksiin – hieman samaan tapaan kuin haitaillisten ruokien ja juomien verotuksella voidaan ohjata terveellisempiin elämäntapoihin.

Joukkolainat potentiaalinen keino

Yksi mielenkiintoinen tapa kerätä varoja ympäristönsuojeluun ovat bondit eli joukkolainat. Suomessa ensimmäinen niin sanottu vihreä bondi laskettiin liikkeelle syksyllä 2016 Kuntarahoituksen toimesta. Tämä 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoinen joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin muutamassa tunnissa. Seuraavana syksynä Kuntarahoitus laski liikkeelle toisen vastaavan vihreän bondin, arvoltaan 500 miljoonaa euroa. Tällä kertaa menestys oli vieläkin parempaa – velkakirja ylimerkittiin miltei kuusinkertaisesti vain yhden tunnin aikana.

Kuntarahoitukselta niin kutsuttua ”vihreää rahoitusta” ovat saaneet lukuisat erilaiset ympäristöhankkeet. Joukossa on ollut paljon energiatehokasta ja kestävää koulu- ja asuntorakentamista, mutta esimerkiksi Kalajokilaaksossa vihreän rahan voimin on rakennettu uusi keskuspuhdistamo jätevesien käsittelyyn. Kotkan kaupunki on uusinut katuvalaistuksensa energiatehokkaammaksi, Lempäälän Energia Oy rakennuttanut uuden sukupolven lämpökeskuksen, Turussa puolestaan on kehitetty sähkölinja-autojen liikennöintiä ja latausinfraa… vihreille joukkolainoille on kysyntää ja kohteita velkarahalle riittää.

Lahjoittaminen pitää pintansa

Todella monet suomalaiset lahjoittavat kuukausittain rahaa erilaisille järjestöille Punaisesta rististä Amnestyyn, Kirkon ulkomaanavusta Unicefiin. Myös ympäristöjärjestöt ovat erittäin aktiivisia tämänkaltaisessa varainhankinnassa – kuukausilahjoitukset ovat merkittävä osa muun muassa WWF Suomen, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton tuloista. Esimerkiksi SLL:n lahjoittajat voivat valita, jyvitetäänkö lahjoitukset esimerkiksi ilmastotyöhön, uhanalaisille lajeille vai metsille, vesille ja soille.

Myös testamenttilahjoitukset ovat perinteinen lahjoitustapa, ja erilaiset ympäristöjärjestöt ovatkin kasvattaneet osuuttaan näiden saralla viime vuosikymmenten aikana huomattavasti. Yleishyödyllisille yhdistyksille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat kaiken lisäksi verovapaita, joten ne menevät kokonaisuudessaan tarkoitettuun kohteeseen – vastaanottavan järjestön luotettavuudesta tulee tietenkin ottaa selvää.

Suurilta osin lahjoitusvaroihin perustuu Luonnonperintösäätiön toiminta. Kalastaja-filosofi Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonsuojelualueita ja on perustanut yli 20-vuotisen toimintansa aikana jo yli 80 suojelualuetta aina Uudeltamaalta Lappiin asti. Säätiön omistamien alueiden pinta-ala ylittää 1 700 hehtaaria.

Lahjoittamisen heikko puoli on tietenkin se, että se ei välttämättä ole kovin vakaa rahoituspohja. Esimerkiksi heikko taloussuhdanne vaikuttaa jyrkästi ihmisten lahjoitushalukkuuteen. Lisäksi varsinkin pienemmillä järjestöillä on usein rajalliset keinot tuoda toimintaansa julki isojen tekijöiden rinnalla. Luonnonsuojeluyhdistysten varainhankinnan koulutukseen ja tietotaitoon tulisikin pyrkiä satsaamaan ja nähdä nämä satsaukset pakollisina investointeina.

About Author