Rahapelit ja niihin liittyvät ongelmat Suomessa

Suomi kuuluu maihin, joissa rahapelaaminen on tätä nykyä miltei kansallinen hyve. Peliongelmat eivät kuitenkaan ole pelkkää historiaa – pieni mutta merkittävä osa pelaajista kärsii addiktioista ja liiallisen pelaamisen mukanaan tuomista lieveilmiöistä. Näiden lieveilmiöiden valottamiseksi tutustumme hieman myös rahapelien historiaan Suomessa.

Tiesitkö muuten, että suomalaiset voivat vapaasti ja täysin laillisesti pelata nykyisin myös ulkomaisilla rahapelisivustoilla? Näille sivustoille on tarjolla erilaisia bonuksia ja ilmaiskierroksia – esimerkiksi sivusto ilmaiskierrosta.fi esittelee näitä suomalaisten pelaajien käyttöön tarkoitettuja tarjouksia.

Rahapelien historiaa Suomessa

Kuten niin monessa muussakin maassa, myös Suomessa pelaamista rahasta katsottiin pitkään pahalla silmällä – taustalla vaikutti vahvasti kristillinen moraalikäsitys. Uhkapelaaminen nähtiin jopa syntisenä paheena. Näinä päivinä uskonnon merkitys ihmisten moraalin rakennusperustana on pienempi, ja samalla myös rahapelien paheksunta on saanut väistyä.

Itsenäistymisen jälkeen moni suomalainen pelasi rahapelejä, vaikka niitä ei maassa laillisesti järjestettykään. Tilanne muistutti jossakin määrin nykyisen verkkopelaamisen aikaa: monet suomalaiset pelasivat nimittäin Ruotsin valtion järjestämiä vedonlyönti- ja lottopelejä. Toisin sanoen nuoren valtion kansalaiset rahoittivat peleillään naapurivaltiota. Tätä eivät luonnollisesti oman valtion päättäjät katsoneet hyvällä. Tilannetta voi pitää ensimmäisenä ”suomalaisena rahapeliongelmana”.

Kieltojen ylläpidon sijaan suomalaiset päättivät laillistaa rahapelaamisen ja sallivat lottopelit ja vedonlyönnin hevosurheilusta. Jo tällöin tuottojen yleishyödyllisyyteen liittyi tiukkoja vaatimuksia. Ensimmäiset julkiset tahot, jotka saivat raha-arpajaisin kerätä varoja toimintaansa, olivat Kansalllisooppera ja Kansallisteatteri.

Hieman ennen sotia, vuonna 1938, perustettiin RAY:na myöhemmin tunnettu Raha-automaattiyhdistys. Veikkaus (tai tuolloinen Tippaustoimisto) perustettiin välirauhan aikaan, heinäkuussa 1940. Sen toimialaa olivat urheiluveikkkaukset. Sotien jälkeen tuottoja käytettiin muun muassa sotaveteraanien kuntous- ja tukitoimintaan – ja niin on itse asiassa tehty vielä 2000-luvulle saakka, joskin paljon uusia tukikohteita on tullut rinnalle.

Ajatus yhteisestä hyvästä

Yleishyödyllisyys on avainsana, jolla Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan yhä edelleen. Veikkauksen voittovarat tilitetään erilaisille kolmannen sektorin toimijoille ja yleishyödyllisille yhdistyksille, ja moni toimija onkin käytännössä täysin riippuvainen Veikkauksen (ja aiemmin myös RAY:n) tuesta. 1970-luvulla tämä näkökulma oli erittäin vahvasti mukana yhtiön pelien markkinoinnissa. Sen myötä veikkauspelien pelaamisesta tuli nopeasti paheellisuuden sijaan hyveellistä: muista, vähempiosaisista välittävä suomalainen pelasi valtion rahapelejä, meniväthän tuotot hyvään tarkoitukseen. Tämä ajatusmalli on yksi suomalaisen rahapelaamisen erottavista tekijöistä.

Kriitikkojen mukaan juuri kolmannen sektorin riippuvaisuus Veikkauksen rahoituksesta on ongelma – hyväntekeväisyyttä harjoittavat järjestöt ovat toisin sanoen riippuvaisia siitä, paljonko ihmiset pelaavat sattumaan perustuvia pelejä! Vielä kun huomioidaan Veikkauksen verkossa toimivien kilpailijoiden kasvattavan jatkuvasti osuuttaan, ollaan niin sanotusti jännän äärellä.

Millainen on suomalainen rahapelaaja?

Nykyisin suomalaiset pelaavat vuosittain erilaisia rahapelejä noin kahden miljardin euron edestä. Suomi onkin maailman neljänneksi eniten rahapelaamiseen asukasta kohdin käyttävä maa. Siltikin keskimääräinen suomalainen on varsin maltillinen rahapelaaja – myytti lauantaisin lottomiljoonista haaveilevasta suomalaisesta ei rakennu tyhjän päälle.

Keskimäärin suomalainen käyttää rahapeleihin noin 500 euroa vuodessa. Veikkauksen tietojen mukaan yli 550 000 asiakasta pelaa sen pelejä viikottain verkossa. Perinteisen Loton, joka on ollut Veikkauksen tuotevalikoimassa vuodesta 1971 lähtien, rinnalle kansan suosikeiksi ovat nousseet toinen lottopeli Eurojackpot sekä nykyisin kolmella päivittäisellä arvonnalla pelattava Keno. Vedonlyönnissä suomalaiset suosivat jääkiekkoa muuta Eurooppaa enemmän, mikä tietenkin johtuu lajin täällä vallitsevasta poikkeuksellisen suuresta suosiosta. Rahapeliautomaatit ovat myös poikkeuksellisen suosittuja Suomessa.

Ongelmapelaajia Suomessa arvioidaan olevan 3,3 prosenttia 15-74-vuotiasta. Tämä vastaa noin 124 000 ihmistä. Suoranaisesta peliriippuvuudesta kärsiviä tästä joukosta on noin kolmasosa. Miesten keskuudessa peliongelmat ovat miltei kaksi kertaa naisia yleisempiä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna rahapeliongelmista kärsivät eniten nuoret aikuiset eli 18-24-vuotiaat.

Peliongelmaisia auttaa useampikin järjestö ja apua haetaan usein myös julkisen terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon piiristä. Helsingissä toimivan Pelikliniikan Peluuri-palvelu on näkyvä ja tunnettu rahapeliongelmaisten auttaja, joskin Peliklinikan piiriin kuuluvat myös muista peliongelmista kärsivät, esimerkiksi PC- ja konsolipeliriippuvaiset.

Veikkauksen roolin ongelmalllisuus

Veikkauksen monopolia on perusteltu paitsi yleishyödyllisyydellä, myös sen toimijana pelihaittojen ehkäisyn puolesta. Pieni särö tähän kuplaan kuitenkin tuli taannoin – Veikkauksen tietoaineistosta paljastui, että yhtiö sijoittaa rahapeliautomaattejaan erityisen paljon vähävaraisten asuinalueille.

Yksi suomalaisen rahapelaamisen erityispiirteistä ovatkin juuri rahapeliautomaatit ja etenkin niiden hyvin julkinen sijoittelu: useimmissa läntisen Euroopan maissa pelikoneet eivät ole sijoitettuna alueille, joissa alaikäiset lapset voivat nähdä niitä päivittäin.

About Author